Pitkäksi venyi tauko kirjoittamisen osalta. Loppuvuosi ja alkuvuosi oli kiireinen ja kun tämä kirjoittaminen ei ole vielä rutinoitunut siihen täytyy aina varata erityistä aikaa. Nyt lupaan kirjoittaa ajatuksia treeneistä, ruuasta ja muustakin viikoittain.
Loppuvuosi oli tosiaan kiireinen, tein aika paljon töitä, myös kokkailukeikkaa, erilaisia pikkujouluja ja tapahtumia. Catering-keikat ovat siinä mielessä kivoja että kun ruuat on syöty, siivotaan keittiö ja lähdetään kotiin. Ei tilauksia seuraavalle päivälle, asiakkaat ovat lähes 100% tyytyväisiä ruokaan ja se työ kirjaimellisesti loppuu siihen kun oven pistää kiinni. Ravintolassa illan jälkeen keittiömestari tosiaan tilaa raaka-aineet seuraavalle päivälle, laskee kuukausittain katteet, miettii ruokalistat viikkolounaille ja ala carte listoille, välillä pitää olla kokeille vähän isänä, veljenä, pappina, lukkarina ja montaa eri roolia pitää olla. Yritin ainakin johtaa keittiötä esimerkillä, ylilyöntejäkin tosin tapahtui aina välillä, mutta ehkä suurin osa näki tilanteen(ainakin kokeista) ja ymmärsi sen eikä jäänyt sitä vatvomaan. Keittiömaailma on aika hektinen ja joskus pitää asioista sanoa tiukastikin että ne menevät perille ja suurin osa kokeista tietää tämän ja on tottunut siihen ja oppii virheistään ja kun ilta on ohi, niihin ei enää palata vaan voidaan juoda oluet tai lasilliset "yhtenä suurena perheenä". Tietysti joistain asioista tai mokista muistutellaan kuukausia, jopa vuosia mutta sekin kuuluu tähän työhön. Ja kaikki ovat mokailleet joskus ja siksi kaikille voi kuittailla jostain. Eri asia sitten miten jokainen ottaa sen vastaan...
No niin, niinkuin huomaatte, keittömaailma on edelleen mielessä ja edelleen tykkään ruuanlaitosta, se on aina ollut minulle lähellä sydäntä. Hyvällä ruualla saa ihmiset hyvälle tuulelle ja niinkuin olen sanonut useasti: hyvän ja pahan ruuan tekemiseen menee yhtä kauan aikaa, siksi teen mieluummin hyvää ;)
Mahtavaa onkin että tähän uuteenkin ammattiini ruoka liittyy aika isosti. Niinkuin sanotaan, hyvään kuntoon pääsemiseksi jokaisen alueen tulee olla tasapainossa ja kunnossa ja ne alueet ovat: treeni, lepo ja ravinto. Tämä on jopa klisee mutta jos tulokset junnaavat paikoillaan(nyt siis puhutaan perus- treenikunnosta ja siihen pääsemisestä, dieetit ovat sitten aivan toinen juttu), on syytä tarkastella jokaista näistä osa-alueista omalla kohdallaan. Kysy itseltäsi: nukunko tarpeeksi, 7-9 h yössä? Syönkö riittävästi ja monipuolisesti ja tasaisesti pitkin päivää? Saanko kaikkia makroja riittävästi(siis proteiinia, rasvaa ja hiilihydraattia)? Ja vielä, treenaanko riittävästi ja tavoitteellisesti?
Muutamia harjoittelun peruspilareita:
Mieti tavoite. Tavoitteen tulisi olla realistinen. Mitä haluan olla puolen vuoden päästä ja miten sinne pääsen? Mitä minun pitää muuttaa nykyisessä elämäntyylissa(tai treenityylissä) että voin saavuttaa nuo tavoitteet? Aloita kova työ sen saavuttamiseksi. Oli kyse laihduttamisesta tai lihasten saannista tai voimien tai kestävyyden saamisesta.
Sitten, tee suunnitelma sinne pääsemiseksi. Välitavoitteet ovat tärkeitä sillä ne luovat uskoa siihen että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Ja kun tavoitteet kirjoittaa paperille ja laittaa sen esim. jääkaapin oveen kiinni, sen näkee päivittäin ja se pysyy kirkkaana mielessä. Siitä voi myös tarkistaa viikoittain tai kuukausittain että ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Jos esim. tavoite on tiputtaa 15 kg puolessa vuodessa, ensimmäisen kuukauden jälkeen voisi olla tavoite että 5 kg on lähtenyt(tämä siksi koska yleensä aluksi paino tippuu nopeammin). Lopuille 10lle kglle jää siis 5 kuukautta eli 2 kiloa per kuukausi. Ei mahdottoman kuuloinen proggis. Tietysti se vaatii tietynlaista omistautumista ja houkutuksista kiletäytymistäkin. Dieetti on muutenkin vähän harhaanjohtava sana. Suomessa sillä yleensä tarkoitetaan laihdutuskuuria vaikka se tarkoittaa enemmänkin ruokavalioita, ja se antaakin vaikutelman pysyvämmästä ratkaisusta. Ja niin sen tulisikin olla, pysyvästi kevyempi ja terveempi olo ja parempi fyysinen kunto, ei jojoilua edestakas.
Jos tavoitteena on lihasmassan saaminen tai voimien hankinta, kannattaa palkkaa valmentaja. Molemmat ovat asioita mitkä kasvavat aluksi nopeastikin kun aloitat painoharjoittelun, mutta jokainen gramma puhdasta lihasta kroppaan tai rautaa tankoon tarvitsee systemaattisen ohjelman. Internetistä löytää niitä kyllä mutta ne ovat yleistäviä eivätkä sellaisenaan sovi kaikille, meillä kaikilla on jotain liikerajoitteita tai tekniikkavirheitä, ja jos niitä ei korjata, kehitystä ei tapahdu ja pahimmassa tapauksessa voit jopa loukkaantua treenatessasi. Ja jo 5-10 pt tapaamista antaa eväät usean vuoden tavoitteelliseen treeniin ja näin kehityt varmemmin ja nopeammin. Pt voi myös sopimuksen mukaan motivoida sinua tai tarvittaessa tehdä muutoksia treeniohjelmaasi tai ruokavalioosi.
Mutta mikä tavoitteesi onkin, sinun täytyy itse tehdä se, nostaa sitä rautaa, juosta niitä lenkkejä, syödä sitä terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Kukaan ei tee sitä puolestasi. Ja oikotietä onneen ei ole. Em. 15 kgn painon pudottamiseen tuo mainittu puoli vuotta voi riittää mutta jos pudotettava määrä on 30 kg tai enemmän, tai vastaavasti haluaa 5 kg puhdasta lihasta, aikaa tarvitaan paljon enemmän. Unohda pikadieetit, ihmepillerit ,yms., niillä hyvin harvoin saa pysyviä ja oikeita tuloksia aikaan.
Hieman omista tavoitteistani.
Olen jo pikkupojasta asti ihaillut voimaa, sellaista brutaalia, raakaa voimaa jota salilta ei saa. Siihen ehkä vaikuttaa se että sukuni on kotoisin Pohjanmaalta, missä miehet oli rautaa, ainakin viime vuosisadan alussa. Ukkini olikin veljineen vahvoja jässiköitä eivätkä olleet ikinä käyneet salilla, voima tuli pelto-ja metsätöistä. Katselin aina vahvinmies-kisoja televisiosta ja silloin suomalaisetkin niissä pärjäsivät, ensiksi Ilkka Nummisto, myöhemmin Riku Kiri, Jouko Ahola ja Janne Virtanen. Isoja ja läpivahvoja miehiä. Penkistä ei välttämättä noussut kahta kertaa omaa painoa niinkuin alan erikoismiehillä mutta tukit ja atlas-kivet liikkuivat kiitettävästi.
Pituutta minulle ei ole kertynyt kuin 180 cm joten olen auttamatta liian pieni noihin isojen miesten karkeloihin. Mutta onneksi meille kääpiöillekin on nyt tullut oma sarja, alle 90kg, ja huhtikuun puolessa välissä olisi sm-kilpailu.
Näihin ei ole karsintoja ja olenkin vähän treenannut noita kisoja silmälläpitäen. Olkapääni tosiaan leikattiin lokakuun puolessa välissä ja voimat eivät ole vielä täysin palanneet mutta ihan mukavasti olen pystynyt jo treenaamaan. Ilmoittautuminen noihin kisoihin on 20.02 ja siihen mennessä jos pääsen lähes samoihin voimatasoihin kuin ennen loukkaantumista, ilmottaudun mukaan kisaamaan.
Liikuntamyllyssä Myllypurossa on kiitettävä määrä erilaisia voimamieskisoista tuttuja treenivälineitä. Ja siellä olenkin käynyt kerran viikossa niitä kokeilemassa.On iestä, farmarikahvaa, vedettäviä rekiä ja näin talonmiehenä talvella voi kannella hiekkasäkkejä(oli muuten koiranulkoiluttajat ihmeissään kun Eirassa kannoin 80kgn painoista hiekkasäkkiä edestakas katua).
Ens viikolla aloitan taas Crossfitin harjoittelun Crossfit Central Helsingissä. Pidin neljän kuukauden tauon sieltä, juuri leikkauksen takia. Harjoittelu kun sisältää aika paljon repiviä tempauksia ja rinnallevetoja. Varmaan aika nollasta saa taas lähteä, mutta täytyy luottaa lihasmuistiin!
Hyviä treenejä kaikille ja kommatkaa ja kyselkää jos joku asia kiinnostaa näistä minun aihepiireistä.
-krisu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti